Noniin , kahdessa viikossa paino on nyt saanut 600 gramman edestä miinusmerkkistä tulosta. Ei mikään hirmutulos, mutta tulos kuitenkin.
Tämä on edelleen ollut melkoista takkuamista. Mutta pienin askelin olen päässyt kohti hieman parempia valintoja. Onneksi. Eihän tästä muuten tulisi mitään.
Periksikään en voi antaa. Nyt olen miettinyt kovasti liikunnan lisäämistä entisestään (mullahan on siis se kuntopyörä, jolla edelleen poljen säännöllisen epäsäännöllisesti) ja erilaisia ajatuksia olen pyöritellyt päässä.
Koska olen melkoinen kodinelektroniikan suurkuluttaja, on pitkään ollut mielessä Wii:n ostaminen. (Onhan se ihan OK, että 30-kymppisellä naisella on kaksi pelikonsolia? :I)
Wii:lle saisi kuitenkin sen Wii Fit:in, jota on kehuttu. Ja minä niin haluaisin sen. Ukko haluais pleikkari 3:n, joten tätä menoa talosta löytyy kohta 3-pelikonsolia ja "0 lasta". :)
Mutta Wii:llä liikkuminen tuntuu olevan monen mielestä hauskaa ja haastavaa ja näin ollen voisi motivoida minuakin. Pitää vielä tutkia asiaa
26. elokuuta 2008
12. elokuuta 2008
Takaisin taisteluun
Lomat on lusittu ja huoleton mässäily saa nyt loppua. Loman saldo: +4kg.
Huuh, siinä se nyt on. Kaikkien nähtävillä. Tämä on vaikeaa. Niin monta kertaa tässä on tehnyt mieli lyödä hanskat tiskiin, jättää blogi päivittämättä ja tyytyä siihen, että minä sitten painan yli 80 kiloa.
Ei ei ei ei. Mutta on tämä vaikeaa.
Näihin hetkiin sitä apua kaipaisi eniten. Mitä pitää tehdä, kun on totaalisen ryssinyt?
Minua painonnousu on hävettänyt, masentanut ja hirvittänyt (oon aina tämmönen valas, iik!). Kun rypee pohjamudissa, on täältä niin vaikea päästä ylös, kohti tavoitetta.
Hävetys ehkä noista on pahin lamaannuttaja; haluaisin vain häipyä pois ihmisten silmistä ja olla mahdollisimman huomaamaton.
Mutta mitenpä se tällaiselta tankilta onnistuisi. Ei se auta, vanhat opit nyt esiin, tästä se taas alkaa!
Mä en vaan voi luovuttaa. Sitä taas on siinä hetkessä ku aina ennen olen luovuttanut, eikä siitä tule kuin paska fiilis. Jospa tämä häpeä omasta riittämättömyydestä, huonoudesta ja läskiydestä häipyisi pois, kun en anna periksi.
Huuh, siinä se nyt on. Kaikkien nähtävillä. Tämä on vaikeaa. Niin monta kertaa tässä on tehnyt mieli lyödä hanskat tiskiin, jättää blogi päivittämättä ja tyytyä siihen, että minä sitten painan yli 80 kiloa.
Ei ei ei ei. Mutta on tämä vaikeaa.
Näihin hetkiin sitä apua kaipaisi eniten. Mitä pitää tehdä, kun on totaalisen ryssinyt?
Minua painonnousu on hävettänyt, masentanut ja hirvittänyt (oon aina tämmönen valas, iik!). Kun rypee pohjamudissa, on täältä niin vaikea päästä ylös, kohti tavoitetta.
Hävetys ehkä noista on pahin lamaannuttaja; haluaisin vain häipyä pois ihmisten silmistä ja olla mahdollisimman huomaamaton.
Mutta mitenpä se tällaiselta tankilta onnistuisi. Ei se auta, vanhat opit nyt esiin, tästä se taas alkaa!
Mä en vaan voi luovuttaa. Sitä taas on siinä hetkessä ku aina ennen olen luovuttanut, eikä siitä tule kuin paska fiilis. Jospa tämä häpeä omasta riittämättömyydestä, huonoudesta ja läskiydestä häipyisi pois, kun en anna periksi.
12. heinäkuuta 2008
Kesäloma jatkuu
Koko kesäloma on mennyt reissatessa ympäri Suomea ja Baltian maita ja nyt vihdoinkin kotona; työt alkaa jo maanantaina :(
Loma on mennyt hyvin ja olen ottanut kaiken löysin rantein. Plussa kiloja kolme (jee!), todellinen työvoitto.
Loman jälkeen taas takaisin "normiuriin" ja painonpudotuksen kimppuun!
Loma on mennyt hyvin ja olen ottanut kaiken löysin rantein. Plussa kiloja kolme (jee!), todellinen työvoitto.
Loman jälkeen taas takaisin "normiuriin" ja painonpudotuksen kimppuun!
19. kesäkuuta 2008
Hyvää Juhannusta!
10. kesäkuuta 2008
Jee, miinusta, taas.
Jep, jos olisin saha, olisin kyllä maailman hienoin ja isoin saha. Sen verran tuo paino menee ylös ja alas, on plussaa, miinusta ja nollaa.
Mutta kai se on pelin henki ja siihen pitää vain tottua ja joka viikko ottaa opiksi.
Tässä vain vielä muistutus itselle ja muille:
Vaikka olen kohta vuoden päivät opetellut tätä uutta elämäntapaa, istuu vanhat tavat vielä vahvemmin ja joka viikko on kuin alusta aloittaisi. Sinnikkyys, periksiantamattomuus ja kärsivällisyys palkitaan!
Mutta kai se on pelin henki ja siihen pitää vain tottua ja joka viikko ottaa opiksi.
Tässä vain vielä muistutus itselle ja muille:
Vaikka olen kohta vuoden päivät opetellut tätä uutta elämäntapaa, istuu vanhat tavat vielä vahvemmin ja joka viikko on kuin alusta aloittaisi. Sinnikkyys, periksiantamattomuus ja kärsivällisyys palkitaan!
3. kesäkuuta 2008
NOLLA
Ensinnäkin olen tosi mielissäni 0 -tuloksesta. Odotin, että ois tullu jotain ihan hirveitä numeroita, mutta ei. Onneksi. Joten 'Jee' siitä.
Koko eilisillan pohdin tätä mun hommaa ja mietin, missä oikein mennään. Mun pitää tsempata. Musta tuntuu, että laihdutus on saanut otteen tästä vaikka alunperin tämän homman piti olla elämäntapojen parantamista, eikä laihduttamista.
Mietin jo, että pidän vaikka pari viikkoa ilman puntaria, mutta se tuntu hassulta, kun melkein vuoden ajan olen punninnut itseni kerran viikossa.
Mun haaste tällä viikolla itselle on laskea orjallisesti painonvartijoiden pisteitä ja muistuttaa itselle kuinka helppoa se oikeasti on.
Koko eilisillan pohdin tätä mun hommaa ja mietin, missä oikein mennään. Mun pitää tsempata. Musta tuntuu, että laihdutus on saanut otteen tästä vaikka alunperin tämän homman piti olla elämäntapojen parantamista, eikä laihduttamista.
Mietin jo, että pidän vaikka pari viikkoa ilman puntaria, mutta se tuntu hassulta, kun melkein vuoden ajan olen punninnut itseni kerran viikossa.
Mun haaste tällä viikolla itselle on laskea orjallisesti painonvartijoiden pisteitä ja muistuttaa itselle kuinka helppoa se oikeasti on.
27. toukokuuta 2008
Kaksi askelta eteen, yksi taakse
Näin tämä painonpudotus näyttää nyt menevät; pari kertaa miinusta, sitten taas plussa. Hyvää siinä on se, että en sentään ihan täysin sahaa paikoillaa, mutta huonoa se, että tämä pudotus on erittäin eeerriiittäin hidasta.
Ja kun vielä tiedän sahaamisen syynkin:
1. En seuraa tarpeeksi tiukasti painonvartijoiden ohjeita (esim. pisteitä ei ole tullut laskettua vähään aikaan)
2. Tössiä ollut hirveitä paineita ja stressiä -> Syön, syön, syön
3. Osittain tämä on mennyt niin hyvin, että olen sallinut itselle helpommin repsahduksia. Paha.
4. Kokonaisvaltaisen hyvä, rehellinen terve ruokavalio ei vieläkään ole täysin hallussa.
Nyt mä lähden pureutuun noihin ja aloitan ensimmäisenä tuosta pisteiden kyttäämisestä.
Ja kun vielä tiedän sahaamisen syynkin:
1. En seuraa tarpeeksi tiukasti painonvartijoiden ohjeita (esim. pisteitä ei ole tullut laskettua vähään aikaan)
2. Tössiä ollut hirveitä paineita ja stressiä -> Syön, syön, syön
3. Osittain tämä on mennyt niin hyvin, että olen sallinut itselle helpommin repsahduksia. Paha.
4. Kokonaisvaltaisen hyvä, rehellinen terve ruokavalio ei vieläkään ole täysin hallussa.
Nyt mä lähden pureutuun noihin ja aloitan ensimmäisenä tuosta pisteiden kyttäämisestä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
